tiistai 28. tammikuuta 2014

Rannekorun ohje




Tähän euorakulmapistolla valmistettuun koruun tarvitaan muutama gramma 11/0- tai 10/0-kokoisia siemenhelmiä (ohjeen helmi A, mallityössä on käytetty kullanvärisiä tshekkiläisiä 11/0-kokoisia helmiä), korun pituudesta riippuen noin 100–150 kpl 4 mm helmiä (helmi B, mallityössä 4 mm punaruskeita magma-sävyisiä bicone-kristalleja), lankaa ja lukko, joka mallityössä on kullattu magneettilukko.
Ota niin pitkä lanka, että pystyt sillä vielä mukavasti työskentelemään ja lisää lankaa tarvittaessa. Päättele vanha lanka ja kiinnitä uusi lanka seuraten työn lankajuoksuja ja solmi matkalla muutama solmu työssä olevien lankojen ympärille niitten risteyskohdissa. Suorakulmapisto (right angle weave)on saanut nimensä siitä, että siinä muodostuu neliöitä, joitten kulmissa langan täytyy aina kääntyä 90 asteen verran.

1.      Poimi lankaan helmiä seuraavasti: 1A, 1B, 2A, 1B, 2A, 1B, 2A, 1B, 1A. Solmi ympyräksi merimiessolmulla. Pujota lanka uudelleen kaikkien helmien läpi.

 

2.     Poimi lankaan helmiä 1A, 1B, 2A, 1B, 2A, 1B, 1A. Pujota neula edellisen renkaan kolmen viimeisen helmen läpi, niin että muodostuu uusi neliömäinen rengas kuva osoittamalla tavalla.

3.     Pujota neula vielä kolmen jälkimmäisen neliön helmen läpi.

4.     Poimi lankaan helmiä 1A, 1B, 2A, 1B, 2A, 1B, 1A. Pujota neula edellisen renkaan kolmen viimeisen helmen läpi, niin että muodostuu uusi neliömäinen rengas kuva osoittamalla tavalla.

5.     Pujota neula uudelleen kaikkien yhdeksän juuri lisätyn helmen läpi. käänny kulmassa 90 astetta ja pujota neula kolmen ensiksi tehdyn neliön helmen läpi.
 
6.     Poimi lankaan helmiä 1A, 1B, 2A, 1B, 1A. Pujota neula kolmannen neliön kolmen helmen läpi, ja kaikkien loppujen juuri valmistuneen neljännen neliön helmien läpi 90 asteen kulman sääntöä noudattaen.

7.     Poimi lankaan helmiä 1A, 1B, 2A, 1B, 2A, 1B, 1A. Pujota neula edellisen renkaan kolmen viimeisen helmen läpi, niin että muodostuu uusi neliömäinen rengas kuva osoittamalla tavalla. Pujota neula kolmen ensimmäisen uuden neliön helmen läpi.

8.     Poimi lankaan helmiä 1A, 1B, 2A, 1B, 1A. Pujota neula kolmannen neliön kolmen helmen läpi, ja kaikkien loppujen juuri valmistuneen kuudennen neliön helmien läpi 90 asteen kulman sääntöä noudattaen.

9.     Toista kohtia 4.-8. kunnes koru on halutun pituinen. Ota huomioon lukon pituus helmityön pituutta määritellessäsi.

10.  Pujota neulaa, kunnes se on korun yhdessä ulkokulmassa. Lisää kulmassa yksi siemenhelmi A. Pujota neulaa 90 asteen sääntöä noudattaen, kunnes se tulee työn keskilinjaa kohti työn päätä. Poimi lukon osa langalle ja palauta neula keskilinjaa takaisinpäin.

11.  Ompele neulaa neliön sivuja pitkin toiseen kulmaan, poimi uusi siemenhelmi kulmassa ja pujota neula koko korun pään ja lukon läpi kääntymättä keskellä neliön kulmassa. Päättele lanka.

12.   Tee korun toinen pää samoin lisäten kulmiin siemenhelmet ja kiinnittäen lukon toisen osan.
Tässä rannekoru vielä aukaistuna yhteen sopivien korvakorujen kanssa.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Viikinkihelmiä

Bloggasin Vanhanaikaisissa helmistä, joita tein toiselle historianelävöittäjälle.

Tässäpä linkki...

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Oranssia etsimässä. CiM Tangerine 208 ja Effetre Dark Yellow 412

Kuten mainittua, tilasin talvella nipun Messyn Limited Run- ja Unique-laseja. Hieman tarkennusta edelliseen postaukseen, jos olen asian oikein ymmärtänyt: CiM:n Limited Run -lasit ovat sellaisia, joita on tehty koesatsi, eikä otaksuttavasti tehdä/saada tehtyä enää uutta samanlaista. Uniquet ovat taas laseja, jotka poikkeavat jonkin verran standardiväristä samasta reseptistä huolimatta ja jotka siksi myydään Unique-nimikkeen alla. Viime kerralla mainittu Coconut Milk on siis Ltd Run eikä Unique, kuten taisin väittää.

Tilaamani valikoima oli etupäässä vihreitä ja sinisiä sekä siniharmaita laseja, ja niistä lisää (ainakin osasta) tuonnempana. Mukana oli myös pari lämpimämpää sävyä ja tartuin nimen innoittamana Tangerineen, 511208. En ole varsinaisesti oranssin ystävä, mutta joskus sitäkin tarvitsee ja yleensä läpikuultavat oranssit ovat pikemminkin lämpimänpunaisia kuin oransseja, parhaan esimerkkinä Effetren läpikuultava oranssi (taitaa olla 072 loppunumerot hänellä). Tangerine kuulosti lupaavasti oikealta oranssilta, ja lasipuikkokin siltä näyttää, joten eikun testaamaan.

Tulos? Kyllä ja ei. Väri on kyllä oranssi, luonnossa jopa ehkä aavistuksen keltaisempi kuin kuvassa, mutta on se vaan niin hankala kaivaa lasista esiin. Yleensäkin läpikuultavien (tai läpikuultavahkojen) punaisten, keltaisten ja oranssien väriä joutuu houkuttelemaan siten, että lasin annetaan jäähtyä, kunnes lasin hehku on sammunut ja pintaa kuumennetaan uudelleen niin, ettei se kuitenkaan sula uudelleen. Näitä helmiä joutui jäähdyttelemään ja lämmittelemään uudelleen aika monta kertaa, niin että niitten tekemiseen meni aikaa melkoisesti. Yksi helmi on edelleen vaaleampi toisesta reunasta.


Tein myös siksak-kuvioisen helmen, joilla yleensä testaan läpikuultavien lasien saturaatiota. Tein varmuuden vuoksi vielä toisenkin, mutta tulos oli sama, vaikka kovasti koetin houkutella väriä esiin. Ei niin mitään. Harmaa sävy helmessä on jokin aiemmin mainitsemistani siniharmaista, en nyt enää tosin muista mikä. (Aina pitäisi tehdä muistiinpanoja, nytkin kuvittelin muistavani!)



No. Kuten sanottu, oranssi ei varsinaisesti ole lempivärejäni, joten eipä siinä mitään. Jos joskus ihan välttämättä johonkin tarvitsen oranssia läpikuultavaa, niin kaipa tuota jaksaa kiusata sen verran, että väriä saa pintaan. Toiset ovat tehneet kivoja läikehtivänvärisiä helmiä lasista, joka on tummunut eri tavoin eri osissa helmeä.

CiM on siis aika tarkka siitä, että sama lasi olisi tasalaatuista ja samanväristä erästä toiseen. Effetre ei siitä asiasta paljon stressaa ja jotkin sen laseista (kuten koralli) ovat kuuluisia siitä, että joka ainoa satsi on erivärinen. Tässä pienenä loppuhuikosena esimerkki Effetren uudehkosta (ostin lasin syksyllä) Dark Yellowista eli tummasta keltaisesta. Aiemmat erät ovat olleet ihan selvästi keltaista ja kunnon opaakkia, mutta jos tämä ei ole oranssia, niin ei mikään. Sama opaakin muuttuminen opaalimpaan suuntaan, josta viimeksi narisin, on tässäkin havaittavissa hyvin selvästi. Lakkahelmiin aavistus läpikuultavuutta sopii.


Mansikat muuten on tehty CiM:n Maraschinosta, jolla on jokin muu nimi nykyisin ja vihreä on parempi kuin edellisissä mansikoissa, tummempi kuin kuvassa. Tein sen kerrostamalla useita läpikuultavia ja opaakkeja vihreitä stringeriksi.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Mikä näitä nykyajan valkoisia oikein vaivaa?

Olen tehnyt helmiä, joihin tarvitsisin kunnon opaakkia valkoista, joka ei mustan päällä kuulla läpi ohuenakaan pintana. Efftren valkoinen 204 on ollut sellainen ja olen tehnyt sitä käyttäen samoja helmiä kohtuullisella menestyksellä aiemmin. Mutta nyt tuntuu, että viimeisimmät valkoiset, joita olen tilannut, eivät olekaan yhtä opaakkeja, läpikuultamattomia.

Tuossa testailin pariakin eri satsista olevaa Efftren valkoista, sitten CiM:n valkoista nimeltä Peace, vaikka sen tiesin aiemmista kokemuksista olevan liian läpikuultavaa. Minulla ei sitä olekaan kuin lasit, joita alun perin olen tilannut, joten sen myöhemmistä versioista en osaa sanoa. Jos tilanne kehkeytyy oikein epätoivoiseksi, pitänee hommata sitä uusi pieni satsi ja testata, samoin kuin joitakin muita valkoisia, joita minulla ei ole, enkä ole tässäkään siis testannut.

Silmiin sattui myös taannoin hankkimastani CiM:n unique-kasasta valkoinen nimeltä Coconut Milk. Uniquet ovat heidän lasejaan, joita on tehty vain yksi koe-erä tai jonkin muun lasin hieman standardista poikkeavan sävyiseksi muotoutunut erä. Testasin senkin ja se oli itse asiassa parempi peittävyyden suhteen kuin Peace. Tässäpä kaverukset kuvassa. Ylin on Effetre 204, seuraava Cim:n Coconut Milk 808 ja alin saman firman Peace 835.


Kuva ei ole oikein hyvä, mutta varsinkin Peacessa varmaan näette reunassa ohentumista ja ikään kuin lohkeilua. Se on myös ylipäätään harmaamman näköinen. Toisissa on samoja oireita, Effetressä vähiten, ja Coconut Milk on lähes yhtä hyvä kuin Effetre. Ymmärtänette, että hyvä on tässä kohtaa suhteellinen käsite, koska minua nyt vaan ottaa pattiin aika lailla.

Tässä kuvassa, jossa on helmiä, joihin valkoista tarvitsisin, näkyy ongelmani vielä selvemmin. Vasemmalla oleva on sellainen, kuin pitääkin, keskimmäisessä näette, miten valkoinen on hiutunut aivan ohueksi ja kolmannessa (joka on kerrassaan epäonnistunut myös murrinan asettelun suhteen) se seikkailee aivan omia polkujaan.


Itse asiassa tätä opaakkien liudentumista opaalin suuntaan on viime aikoina ollut havaittavissa muissakin laseissa. Hermostuin viikonloppuna, kun sushelmistä tuli väärällä tavalla susia ja tein sitten nappeja. Mitäs tuumaatte kukkien keskellä olevasta periaatteessa opaakista keltaisesta (Efftren 404 on hän)?



P.S. Oi ilon päivää! Kävin lopuksi tarkistamassa CiM:n värien numerot ja löysin alahyllyltä muutaman vanhan Lauschan valkoisen! Kaikki liikenevät ääriraajat ristiin, että se on kunnon opaakkia! Ja vielä kerran huutomerkki!

P.S.2 Jos joku jäi miettimään, että onko CiM:n perusmusta nimeltään War, niin ei ole. Se on Tuxedo.

 
 

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Klassisia reaktioita


Kun jossain vaiheessa kirjoitin paljon hopeaa sisältävistä laseista, taisin ohimennen mainita, että kyseiset lasit reagoivat erityisen voimakkaasti luonnonvalkoisen, niin sanotun tumman norsunluun värisen lasin kanssa. Tässäpä hieman lisää tarinaa mokomasta lasista, joka reagoi, paitsi hopealasin, myös monen muun ihan tavallisen kohtuuhintaisen lasin kanssa. Itse asiassa se reagoi tavallaan jopa itsensä kanssa, kun sitä tarpeeksi kiusaa ja lämmittää.
Kohtuullisella lämmittämisellä vaikkapa nestekaasupolttimella lasi vaalenee lähes valkoiseksi, kun lasipuikko on lähdössä yleensä beige. Kuumemmalla polttimella lämmittämisellä väri alkaa palautua muodostaen hauskaa munankuorimaista verkkomaista valkoisen ja vaaleanrusehtavan kirjavaa pintaa. Kaksoiskaasupolttimen säätöjä muuttamalla niitä joko runsashappiseen tai pelkistävään nestekaasuvoittoiseen suuntaan lasista saa kaivettua lisää kirjavuutta ja säpinää pintaan. Tässä kuvassa kirkkaalla lasilla kuorrutettu helmi ja putkihelmi on tehty nestekaasupolttimella ja pyöreät helmet kaksoiskaasupolttimella. Vasemman yläkulman helmeä on kiusattu vähän enemmän. Reaktiot ovat siinä selvästi voimakkaammat kuin muissa helmissä.


Syy, miksi tumma norsunluu on niinkin voimakkaasti kaiken mahdollisen kanssa reagoiva, piilee kemiassa. Se sisältää paljon rikkiä. Useimmat muut peruslasivärit saadaan metallioksideilla ja lasit, joissa metallioksideja on runsaasti, reagoivat rikkipitoisen lasin kanssa. Erityisen hyviä sattumia ovat mainittu hopea sekä kupari ja lyijy. Kaikkein klassisin reagoija norsunluun kanssa on yllä olevan kuvan tumma opaakki turkoosi, jossa on paljon kuparia. Siihenkin saadaan kehitettyä kaikenlaisia mielenkiintoisia juttuja ihan pelkästään sitä itseään lämmittämällä. Esimerkiksi nestekaasupitoinen liekki nostaa siitä pintaan kuparia, niin että se muodostaa tiilenpunaisia läikkiä turkoosiin pintaan.

Kun tummaa turkoosia ja norsunluuta yhdistetään siten, että toisella tehdään kuvioita toisen pintaan ja koristelu sulatetaan alas, lasien rajapintaan muodostuu ikään kuin ilmaiseksi kolmas väri, tumman harmaa, lähes musta viiva.

 
Muita perinteisiä voimakkaita norsunluun kanssa reagoivia opaakkeja laseja ovat merenvihreä, jossa on turkoosin tavoin kuparia ja korallinpunainen, jossa on lyijyä. Tässä kuvassa lasit ovat yhteispotretissa, jossa näkyy pari muutakin tyypillistä reaktiotapaa. Korallinpunainen ei ole kehittänyt kovinkaan näkyvää rajaviivaa, vaan rajapinta on sulanut epämääräiseksi hässäkäksi. Merenvihreässä helmessä on rajaviivan lisäksi ilmiö, jossa vihreä on jakaantunut kahdeksi sävyksi, niin että viivan keskellä on tummempaa vihreää ja reunalla vaaleampaa. Pisteessä tumma väri vetäytyy joko tummemmaksi pisteeksi keskelle tai rastin muotoon hieman koristekuviosta riippuen.

Näitä keskenään reagoivia pareja on paljon muitakin, tässä tuli esiteltyä siis kaikkein klassisimmat yhdistelmät. Esimerkiksi seleeniä sisältävät lasit reagoivat metalleja sisältävien lasien kanssa. Useimmiten reaktio on ehkä edellisen kappaleen viimeistä tyyppiä, siis toinen (tai molemmat) laseista muodostaa itsestään tummemman ja vaaleamman värialueen. 104-lasien valmistajat harvemmin kertovat, mitä väriainetta laseissa on käytetty, mutta CoE90-lasia valmistavan Bullseyen sivuilla se kerrotaan. Jos heidän listastaan etsii jonkin värin ja katsoo, mitä se sisältää, melkoisella varmuudella samanvärinen 104-lasi sisältää samaa metallia tai muuta alkuainetta. Uutta lasia kannattaa myös testata esimerkiksi norsunluun kanssa ja sitten muitten tunnettujen reagoijien kanssa. Hauskaa, tai ainakin mielenkiintoista on toki, että aina tulee myös yllätyksiä!

 

tiistai 1. tammikuuta 2013

Uusi vuosi, vakaat päätökset?

Uutena vuotena on tapana tehdä kaikenlaisia lupauksia, katteettomia ja paremmin pidettyjä. Mietin, onko mitään syytä roikuttaa netissä henkitoreissaan olevaa blogia, johon viime vuonnakin kirjoitin ihan kokonaisen kerran. Pitää joko lopettaa koko blogi tai sitten kirjoittaa siihen vähän useammin. Päätin vielä kerran olla lopettamatta, joten...

Nyt olen saanut lamppulasiasiani sellaiseen järjestykseen, että voin tehdä helmiä kotona, vaikka pitäisin samoihin aikoihin kurssia muualla. Aiemmin tavarat ovat olleet joko kurssilla tai kotona ja viime vuonna käytännössä lähes koko ajan jossain muualla kuin kotona. Silloin kun ne ovat olleet kotona, olen tehnyt muutamia tilaustöitä, joissa ei mielestäni kertomista tai näyttämistä ole ollut. Nyt voin ainakin tarpeiston puolesta tehdä omia helmiä, kokeiluja ja testejä pitkin talvea. Ajattelin myös, että miksi rajoittaa blogittamista pelkästään lamppulasijuttuihin, vaan kertoa välillä muistakin koruihin, helmiin, kiviin, lasiin, metalliin ja vastaaviin liittyvistä asioista.

Tässä vuoden alkuun pari kuvaa joulun aikaan tekemistäni amforoista. Palasin siis tekemään vanhoja suosikkeja, jotka tauosta huolimatta onnistuivat mielestäni kohtuullisesti. Tällä kertaa tein ne paksun (muistaakseni 6 mm) metallipuikon ympärille, mutta alaosastaan umpinaisiksi. Pulleampi kohta ei siis ole ontto, kuten amforoissa, joita olen aiemmin tehnyt. Koska mandrellit ovat paksumpia ja pullea osa hieman pienempi kuin aiemmissa, helmet eivät kuitenkaan ole aivan kohtuuttoman painavia. Amforat ovat noin 5 cm pituisia. Kuvaaminen oli hieman haasteellista näin vuoden pimeimpään aikaan.



Helmissä on käytetty muun muassa CIM:n hieman topaasia kylmempää, mutta silti lämmintä läpikuultavaa ruskeaa, jonka nimi on Maple (juu, vaahterasiirapin väristä on...) ja saman firman sinistä nimeltä Azure. Ainakin jälkimmäisestä saattaisi olla juttua tiedossa, sillä se on yksi uusia suosikkejani.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Näin punaista. Testing reds

(Text in English after every chapter)

Tarvitsen eräisiin helmiin mahdollisimman opaakkia punaista ja päätin testata hyllystä löytyviä potentiaalisia punaisia laseja toisaalta pisteinä mustan päällä ja toisaalta siten, että punaisen päällä on mustia pisteitä. Musta on kaikissa helmissä Effetren perusmustaa 064. Punaiset ovat järjestyksessä Effetre 424 porkkananpunainen, Effetre 428 vaalea punainen, Effetre 432 keskipunainen, ASK 012 Scarlett Dreams, Creation is Messy (CiM) 140-1 Lipstick, Cim 102 Valentine ja CiM 101 Maraschino.

I need as opaque red as possible to certain beads I am making, so I decided to test suitable reds I have in a shelf. I made black beads with red dots and red beads with black dots. The black in every bead is Effetre 064 basic black. Reds are in a row Effetre 424 Carrot Red, Effetre 428 Light Red, Effetre 432 Medium Red, ASK 012 Scarlett Dreams, Creation is Messy (CiM) 140-1 Lipstick, Cim 102 Valentine ja CiM 101 Maraschino.


Testin tulos vastasi aika lailla odotuksia. Effetret ovat kohtuullisen opaakkeja ja parhaiten niistä erottuu mustasta vaalein 424. Hyvin erottuu myös CiM:n Lipstick, joita minulla on useamman sävyisiä ja joista otin puikon testiin vaaleimmasta erästä -1. Se on kuitenkin väriltään oranssimpi tai ruskeampi kuin Effetre 424 ja etsiskelen kunnon punaista. Effetre 424 on nimestään huolimatta helmenä aika lailla joulunpunainen. ASK:n Scarlett Dreams on puikkona hyvinkin opaakki, suorastaan tunkkainen, mutta muuttuu liekissä tummemmaksi ja kuultavammaksi. Se on yksi suosikkejani yksivärisiä punaisia helmiä tehdessä, ja kun ASK:n myynti lopetettiin, hamstrasin sitä melkoisen varaston. Pisteenä mustan päällä se on kuitenkin liian läpikuultava. CiM:n uusi Valentine on hyvä opaakki punainen, jolla jatkossa on varmasti paljon käyttöä, mutta tummempi kuin haluaisin tarkoitukseeni. Myös CiM:n Maraschino on uusi väri, enkä edes odottanut sen olevan opaakki, mutta testasin sen samalla kuin muut. Alushelmenä se on kaunis kuultava punainen ja siitä saa hienoja mansikoita:
The results of a test were quite much as I expected them to be. Reds of Effetre are opaque and as it is the lightest, 424 is easiest to see over black. So does CiM:s Lipstick. I have several batches of it and I chose the lightest one I have, number -1. Anuway, it is more brick red, when Effetre 424 is quite true red as a bead, thought is orange (or carrot) red in a rod. ASK Scarlett Dreams is very opaque, even dull in a rod, but becomes darker and more transparent in a flame. It is one of my favourite reds as single colour bead and I bought it a lot, when they quitted to make it. As a dot over black it is too transparent thought. CiM is making two new reds. Valentine is good opaque red and I am sure to use it a lot later, but to the need in hand it is a bit too dark. I did not even expected Maraschino to be opaque, but I tested it anyway with the others. It is beautiful red and I made a few nice strawberries with it:


Todennäköisesti myös kirsikoihin se sopisi nimensä mukaan. Aiemmin mansikoissa käyttämäni vihreät näyttävät Maraschinon kanssa tunkkaiselta ja liian turkoosilta, joten pitääkin testata, mikä olisi siihen sopiva vihreä!
As its´ name is saying, it would be nice for cherries too. The greens I have used earlier when making strawberries, seems to be a little dull and too turquoise with it thought, so I think I need to test, which green would go well with it!