maanantai 26. lokakuuta 2015

Wanhanaikaiset foliohelmet

Beata höynäytti minut tässä taannoin ajattelemaan metallifoliohelmiä. Ei nykyaikaisia hopeasisushelmiä, joita on itse asiassa aika helppo tehdä ja joissa on jotakin värillistä aluslasia ja metallifolio, joka krakleeraa kivasti päällimmäiseksi sulatettavan värittömän läpikuultavan lasin alla, vaan wanhanaikaisia metellifoliohelmiä, jollaisia muun muassa viikinkiajan birkalaiset tekivät.

Aikoinaan tavallisetkin lasihelmet ilman metallifoliota olivat kalliimpia kuin vastaavat helmet nykyisin. Värillinen lasi oli verraten hintavaa ja harvinaista materiaalia täällä pohjan perillä, mutta silti foliohelmissä on arveluni mukaan ollut tarkoituksena tehdä hopea- tai kultahelmien näkösiä helmiä korvaamalla iso osa vielä kalliimmasta materiaalista lasilla. Siksi niissä ei haettu krakreelausta vaan pyrittiin siihen, että metalli peitti alla olevan sen väriin sointuvan (esimerkiski valkoisen) lasin mahdollisimman tarkkaan.

Nyt ehdin tekemään kokeiluja tästä helmitekniikasta, joka periaatteessa on siis kohtuullisen helppo, mutta hieman harjoittelua se silti kaipasi. Kokeilin ensin CiM:n Foam-nimistä lasia, joka on heidän uusi opaakki valkoisensa. En ole käyttänyt sitä vielä muuhun, mutta se on saanut kohtuullisen hyviä arviointeja muilta lasi-ihimsiltä. Tähän tekniikkaan se ei kuitenkaan sopinut ollenkaan. Ensimmäisessä helmessä onnistuin polttamaan hopean pois kokonaan ja Foam muuttui sen alla liki mustaksi. Kuvasta sitä ei näe, mutta tummassa on mielenkiintoisia punaruskeita sävyjä ja jatkossa Foamia pitää ehdottomasti testata hopealasien kanssa. Pari seuraavaa helmeä tummui myös kohdista, joissa folio lämpeni liikaa ja höyrystyi. Fopeafolion määrää helmessä sai hieman säätää myös.

Vaihdoinkin sitten vanhaan kunnon Effetren opaakkiin valkoiseen (tai no vanha kunnon... ehkä joku mistaa vielä marinani ns. opaakeista vaaleista laseista) ja tulos alkoi olla parempi. Vieläkin onnistuin höyrystämään hopeaa niin, että pohjaväri näkyy, tosin tällä kertaa vain vienosti kellastuneena. Lopulta sain sulatettua kirkkaan päällyslasin niin, että folio ei sulanut ollenkaan. Tästä eteenpäin voinkin keskittyä muodon ja muutaman muun yksityiskohdan hiomiseen, ennenkuin kyllästän markkinat oikeaoppisilla viikinkihopefoliosisushelmillä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti